Artikkeli poimittu: Kehittyvä Elintarvike 5/2018

Eero Koivisto

Eero Koiviston luotsaama FinnSnack Oy liittyi Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseneksi vuonna 2017.

FinnSnack Oy:n toimitusjohtaja Eero Koivisto on ollut koko elämänsä ajan tekemisessä leipomisen kanssa.

− Kaikki alkoi isäni Kauko Koiviston muuraamista 500 tiiliuunista, sitten tulivat omat uunit ja kaksi 18 metriä pitkää tiiliuunia. Olen uunimestari toisessa polvessa, hän pohjustaa. Koiviston pikkuveli laittoi 1960-luvun lopulla rukiinjyvän hänen korvaansa, jossa se muhi yli 20 vuotta.

− Kun lääkäri sen sitten löysi korvakäytävän puhdistuksessa, kaikki rukiin DNA oli jo siirtynyt rukiisesta muistitikusta pääni kovalevylle, Koivisto lisää. Siitä alkoi hänen pitkä tiensä leipurina ja rukiisten innovaatioiden keksijänä ja johdatti yo-laskentamerkonomin suorittamaan tuotekehittäjän erityisammattitutkinnon.

Vaikeiden vaiheiden, konkurssien, erilaisten testausten ja innovaatioiden kautta palo hyvän olon leipurina jatkuu Finn- Snack Oy:ssä. Ruislandia Oy -nimi viittasi itään ruplan romahtamisen jälkeen. Uusi nimi kertoo, mitä yritys tekee tänään: kuivatuotteita Privat Label -merkeillä ja omina brändituotteina sekä pakastetuotteita ammattikeittiöille ja ravintoloille kotimaahan ja vientiin. Itävienti oli merkittävää ennen ruplan romahdusta.

− Siitä alkoi voimakas kehittämistyö, jonka ansiosta Vetelin tehdasta on saneerattu, tehty BRC-laatujärjestelmä ja rakennettu uusi tuoteportfolio sekä viilattu neljän vuoden aikana täytteisten tuotteiden tuotantolinja kuntoon. Täytteisten kohdemaita ovat Suomen lisäksi Saksa ja muutama muu Keski- Euroopan maa sekä USA. Tulemme nyt keskittymään mahdollisimman paljon täytteellisten tuotteiden tuotantoon, Eero Koivisto tarkentaa.

Investointeja tuotantoon ja osaamiseen

Tuotantoa ja tehdasta on kehitetty muutamalla miljoonalla eurolla viimeisen neljän vuoden aikana. Investointien rinnalla on rakennettu vahvaa kontaktiverkostoa Suomessa ja maailmalla.

Täytteisten tuotteiden tuotantolinja on viilattu kuntoon neljän vuoden aikana. Tiiliuunissa paistetussa välipalassa on aluksi sulatejuusto tai hummuspohjainen täyte. RuisSnackin voi 20−30 minuutin sulatuksen jälkeen syödä sellaisenaan tai dipata, lämmittää uunissa, leivänpaahtimessa tai parilalla, grillata tai friteerata.

− Nyt voimme saavuttaa pelkästään yhdellä tuoteryhmällä noin 15 miljoonan euron liikevaihdon. Lisäksi lisenssiosaamisemme on erittäin vahva, Koivisto tähdentää. Yrityksen avainhenkilöitä on Koiviston lisäksi tuotantojohtaja Erja Känsälä. Hän on vastannut Vetelin laitoksen tuotannosta vajaa kymmenen vuotta, mutta aloittanut työt Koivistoilla jo lukiolaisena. Lisäksi yrityksessä työskentelee kolme insinööriä, kaksi datanomia, kaksi yo-merkonomia sekä monen erikoisalan osaajia.

− Ulkopuolelta joukkoamme vahvistaa vientijohtaja Magnus Johanson, joka on asunut ulkomailla 15 vuotta ja vienyt suomalaisia tuotteita 52 maahan. Kehitysjohtajana on Sampsa Haarasilta, joka Fazerin kehitysjohtajan tehtävästä eläköidyttyään tuli auttamaan meitä. He ovat korvaamattomia apuja kehitys- ja vientiponnisteluissa. Yhtiön pääosakas Petri Salonen toimii taustalla, mutta on hyvä apu ratkottaessa toiminnan suuria linjoja, Koivisto listaa. Viimeisten vuosien aikana yrityksessä on panostettu tuotantolaitokseen ja laitteisiin ja kehitetty ratkaisumalli, jolla valmistetaan täytteisiä Ruis- Snack -tuotteita eri täytteillä noin 20 000 kappaletta tunnissa. Tätä varten on tarvittu muun muassa erilliset tilat ja robotiikkaa sekä paljon tietotaitoa, testejä ja yhteistyökumppaneita.

Alan panostus tuotekehitykseen riittämätön

Finnsnack on ollut mukana En- RichMar -projektissa, jossa kehitettiin merilevästä elintarvikesovellutuksia. Pohjoismaisessa Bioactive Seaweed Ingredient -projektissa selvitettiin merilevän terveysvaikutuksia.

− Olemme avoimia uusille ajatuksille ja haasteille, mutta nyt ovat tärkeimpiä suoraan toimintaan johtavat ratkaisut, Koivisto tiivistää. Hänen mukaansa Suomen elintarviketeollisuuden T&K -panostus ei ole muutamaa yritystä lukuun ottamatta riittävällä tasolla viennin näkökulmasta. FinnSnack on aurannut tamppaamattomia uria, mikä on tuonut myös epäonnistumisia. Uusia hankkeita ja niiden rahoitusta pitäisi Eero Koiviston mielestä tarkastella puhtaalta pöydältä.

− Kehitystyötä tehdään kaikilla sektoreilla, mutta saammeko tehtaillemme tarpeeksi nopeasti uusia ideoita, ja riittävätkö voimavaramme? Joskus tuntuu, että viennissä mennään kauas itään, mutta lähempää ja tutummasta kulttuurista olisi helpompi saada tuloksia, hän pohtii.